Kevät teki kovasti tuloaan, kunnes keskiviikkona iski lumimyräkkä ja hanget nousi liki 30cm. Tosin tänään aurinko on jo mukavasti sulattanut lumia. Ehkä se kevät viimeinkin tulee :)

Keskiviikko oli muutenkin aika epäonninen päivä. Minä ja Henri olimme lähdössä kyläilemään. Kiireellä vein Nipsun anoppilan yläpihalle pikapissalle. Nipsu tapansa mukaan keräsi turkkiinsa ja tassuihinsa lumet kirmatessaan vajaa puoli metrisessä hangessa. Sisälle tultaessa jätin kiireen vuoksi kuivaamatta koiran, joka juoksi heti alakertaan. Itse tulin tuiki tavalliseen tapaani rappuset alas koiran jälkeen ja unohdin varoa. Nipsun turkista tippunut lumi oli kastellut portaat ja hupsista keikkaa silmissä vain vilisi, kun liukastuin. Muistan vain, kun mielessä pyöri vain; varo vauvaa. Sen seurauksena ruhjoin varpaani.

1417209.jpg

1417210.jpg

Olettaisin, että minulla on hiusmurtumat varpaissa ja jalkapöydässä. Lääkärissä en ole vielä käynyt. Ei ole ollut aikoja omalle lääkärille, enkä päivystykseen jaksa mennä. Eivät ne kuitenkaan varpaiden murtumille mitään tee, korkeintaan teippaavat ja senkin asian voi hoitaa maanantaina, kun menen sokerirasitustesteihin terveyskeskukseen. Röntgeniinkään en pääse raskauden takia. Joten lepuutan sairaanhoitajan puhelinohjeiden mukaan jalkaa 1-2viikkoa. Saan kävellä, mutta jalkaa pitää varoa.
Sen tähden Nipsu jätettiin anoppilaan hoitoon, kun en pysty Nipsun kanssa varomaan jalkaa. Sisällä kyllä, mutta ulkona varominen olisi mahdotonta. Nipsu kun on niin kamala ulkona.

Kyllä on outoa, kun Nipsu ei ole kotona. Ikävä on, kun on tottunut herätä Nipsun vierestä ja muutenkin kaikkiin niihin arkipäiväisiin asioihin Nipsun kanssa. On outoa, kun ei tarvitse kiirehtiä aamutoimissa päästäkseen viemään Nipsun äkkiä aamulenkille. Tosin huomaan olevani vähemmän kiukkuinen, kun ei tarvitse kestää Nipsun murrosikää ja narttujen pissojen lutkutusta. Sisällähän Nipsu on mitä mallikkain koira, lukuunottamatta voimakasta vahtiviettiä, mikä ilmenee kaikille kerrostalon äänille murahteluna ja haukkumisena. Naapuriparat ;)

Tänään tulin sitten anoppilaan yökylään, ettei karvainen lapseni vain luule minun hylänneen häntä. (Kävin kyllä eilenkin täällä anoppilassa...) Toin Nipsulle kuivatun poron selkärangan pätkän, mutta jätkä ei edes koskenut siihen. Liekö osoittaa mieltä?! Muutenkin on aika apaattisen oloinen. No Nipsu on tunnetusti herkkä muutoksille ja osaa näyttää sen...


1417207.jpg

Aurinkoista kevättä kaikille :)